Skip to main content Skip to search Skip to header Skip to footer

”Valitkaa”

Kristillisen Tieteen Viestimestä - 25. tammikuuta 2019

Julkaistu alun perin Mary Baker Eddyn kirjasta The First Church of Christ, Scientist, and Miscellany [Ensimmäinen Kristuksen Tieteilijäkirkko ja Kokoelma kirjoituksia]


Tämä käännös Mary Baker Eddyn vihkimisjuhlapuheesta ”’Valitkaa’” on Äitikirkon Kristillisen Tieteen johtokunnan lahja. Eddy on Kristillisen Tieteen löytäjä ja perustaja, Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun –teoksen kirjoittaja ja Äitikirkon, Ensimmäisen Kristuksen Tieteilijäkirkon, Bostonissa, USA:ssa, kunniapastori. Vuonna 2014 kristillisten tieteilijöiden maailmanlaajuista kirkkoperhettä on pyydetty opiskelemaan ja pohtimaan ”’Valitkaa’”–sanomaa yhdessä hänen lausumansa kanssa: ”Jeesus perusti kirkkonsa Kristus-parantamisen henkiselle perustalle ja täytti tehtävänsä sen pohjalta” (Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun, s. 136).

The First Church of Christ, Scientist, and Miscellany, sivut 3−6

Tässä käännöksessä on parhaan mukaan yritetty päivittää artikkeli ”’Valitkaa’” Mary Baker Eddyn kirjasta The First Church of Christ, Scientist, and Miscellany [Ensimmäinen Kristuksen Tieteilijäkirkko ja Kokoelma kirjoituksia]. Vaikka käännöstä ei ole täydellisesti tarkastettu, se on saatavilla, jotta kieltä puhuvien jatkuvaa henkistä kasvua voidaan tukea ja esittää Kristillistä Tiedettä laajemmalle lukijakunnalle.

”Valitkaa”

Mary Baker Eddyn puhe Kristuksen Tieteilijän Äitikirkon laajennusosan vihkimistilaisuuteen kesäkuun 10. päivänä, 1906.

Rakkaat sisaret ja veljet: — Totuuden jumalallinen mahti vaatii hyvän tekemistä totuuden toteennäyttämiseksi eikä tätä vain ihmistoiveen mukaisesti vaan sopusoinnussa henkisen voiman kanssa. Johannes kirjoittaa: ”Autuaat ovat ne, jotka hänen käskynsä pitävät: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.”King Jamesin raamatunkäännöksen mukaisesti Uskon kuihtuneet lehdet ilman tekoja, laajalti levinneinä Siionin autioihin paikkoihin, vetoavat uudistajiin: ”Näytä sinä minulle uskosi teoillasi.”

Kristillinen Tiede ei ole erillään ylhäisessä yksinäisyydessään, se ei ole aineen laki eikä yliluonnollisuuteen perustuvaa filosofiaa, joka parantaa vain sairaat. Tämä Tiede on jumalallisen Mielen laki, vakuuttava mieli, erehtymätön käyttövoima ja aina läsnä oleva apu. Sen läsnäolo tunnetaan, sillä se toimii ja toimii viisaasti, tuoden aina päivänvaloon toivon, uskon ja ymmärryksen valtaväylän. Se on korkeampaa kritiikkiä, korkeampaa toivoa, ja sen vaikutus ihmiseen on pääosin tämä — että hänen elämäänsä tulleen hyvän tarkastelu pakottaa hänet ajattelemaan aidosti — kuka tahansa sen saikin aikaan. Kristillinen tieteilijä osoittaa käytännössä kutsumuksensa. Valitkaa!

Kun ihminen löytää Totuuden hengen kadottamalla uskonsa aineeseen ja syntiin, silloin hän toteuttaa Kultaista sääntöä oma-aloitteisesti, ja kuuliaisuus tätä sääntöä kohtaan henkistää ihmisen, sillä maailman tahdosta sitä ei voi kahlita. Himo, epärehellisyys ja synti lamauttavat opiskelijan. Ne estävät harjoittamasta tai opettamasta tehokkaasti Kristillistä Tiedettä, totuutta ihmisen olemuksesta. Pyhässä Kirjassa sanotaan: ”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle.” Kuinka moni seuraa Tiennäyttäjää tältä perustalta? Seuraamme Totuutta vain silloin, kun seuraamme sitä vilpittömästi, nöyrästi, kärsivällisesti, henkisesti, siunaten pyhiä ja syntisiä jumalallisen Rakkauden hapatteella, jonka nainen on liittänyt kristinuskoon ja lääketieteeseen.

Aito kristillinen tieteilijä rakastaa protestantteja ja katolisia, teologian ja lääketieteen tohtoreita. Hän rakastaa kaikkia, jotka rakastavat Jumalaa, hyvää, ja hän rakastaa myös vihamiehiään. Tulemme huomaamaan, että vastustamisen sijaan sellainen henkilö palvelee sekä lääketieteen että kristinopin etua ja ne kukoistavat yhdessä oppien samalla, että Mielen voima on hyvää tahtoa ihmisiä kohtaan. Siten paljastuu luonteen todellinen metalli ja ihmisluonteen rauta ruostuu pois. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat tunnusomaisia Kristillisen Tieteen etsijälle ja löytäjälle.

Ylpeys asemasta tai vallasta on tämän maailman ruhtinas, jolla ei ole mitään valtaa Kristukseen. Suuri Mestarimme sanoi: ”…ellette… tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan” — oikeamielisyyden valtaan ja hyvän ylistykseen, jotka parantavat sairaat ja pelastavat syntiset. Pidän toivoni korkealla. Kunnia olkoon sinulle, sinä korkein ja lähellä oleva Jumala.

Mikä tahansa, mikä ei ole jumalallisesti luonnollista ja osoitettu todeksi etiikassa, filosofiassa tai uskonnossa, ei ole Jumalasta, vaan se on lähtöisin kuolevaisten mielistä. Raamatullisen vertauskuvan mukaan Aadam-unta on se, missä miehen oletetaan saavan alkunsa tomusta ja naisen olevan peräisin miehen kylkiluusta —avioliitto merkitsee laillistettua himoa ja aistien jälkeläiset ovat veljiensä murhaajia!

Täysin erillään tästä kuolevaisesta unesta, tästä aistien väärästä käsityksestä ja harhakuvitelmasta, tulee Kristillinen Tiede paljastamaan ihmisen Jumalan kuvaksi, Hänen ideakseen, joka on Hänen kanssaan yhdessä olemassa — Jumalan antaessa kaiken ja ihmisen saadessa kaiken, minkä Jumala antaa. Mistä sitten oli peräisin aineen, synnin ja kuoleman luominen, kuolevainen ylpeys ja valta, vaikutusvalta tai etuoikeutettu asema? Ensimmäinen heprealaisten kymmenestä käskystä: ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani” ja Kultainen sääntö ovat kaikki kaikessa Kristillisessä Tieteessä. Ne ovat henkistä idealismia ja realismia, joiden noudattaminen tekee ihmisestä kristillisen tieteilijän, parantaa sairaat, uudistaa syntiset ja riistää haudalta sen voiton. Henkinen ymmärrys, joka näyttää toteen Kristillistä Tiedettä, antaa hartaalle tieteilijälle kyvyn palvoa, mutta ei tuntematonta Jumalaa vaan Häntä, jota hän rakastaa jatkuvasti enemmän ja palvelee paremmin ymmärtämällä Häntä edes osittain.

Rakkaani, en ole henkilökohtaisesti paikalla tässä ikimuistoisessa vihkimisjuhlassa ja ehtoollisella, mutta olen läsnä ”hengessä ja totuudessa” ja kiitän sydämestäni anteliaisuuttanne ja uskollisuuttanne ja sanon itse asiassa profeetan sanoin: Valitkaa jatkuvasti, ketä haluatte palvella.

Jos ihmiset unohtavat Kultaisen säännön ja antavat myöten synnille, he eivät voi palvella Jumalaa, eivätkä voi näyttää toteen jumalallisen Mielen kaikkivaltiutta, joka parantaa sairaat ja syntiset. Ihmistahto saattaa hypnotisoida ihmisen ja johtaa harhaan, mutta jumalallinen viisaus ei koskaan. Huijaukseen uskominen on kuin syytetty todistaisi asianomistajan eduksi sellaisen päätöksen puolesta, jonka syytetty tietää tulevan kääntymään häntä itseään vastaan.

Emme voi palvella kahta herraa. Rakastammeko Jumalaa yli kaiken? Olemmeko rehellisiä, oikeudenmukaisia ja luotettavia? Olemmeko uskollisia itsellemme? ”Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” Jotta pysyisimme pyyteettömässä, paremmassa minässämme, meidän on päästävä eroon lopullisesti lihan synneistä, ihmiselämän vääryyksistä, kiusaajasta ja kiusauksesta sekä kadotuksen hymystä ja petoksesta. Kun olemme voittaneet synnin kaikissa muodoissaan, meitä saatetaan parjata ja kohdella pahansuovasti, mutta me iloitsemme, ”sillä [meidän] palkka[mme] on suuri taivaissa”.

Olette hankkineet taitavasti ja viisaasti Kristuksen Tieteilijän Äitikirkolle suurenmoisen temppelin, jonne voi tulla rukoilemaan. Olen suuresti vaikuttunut ja toiveikas tämän johdosta ja kiitän teitä syvästi tästä edistyksenne, ykseytenne ja rakkautenne todisteesta. Kristuksen Tieteilijän Äitikirkon vaatimaton rakennus alkoi ristillä, ja sen korkeammalle kohoava laajennusosa on kruunu. Johtajanne huone on edelleen tämän rakennuksen alkuperäisessä osassa todistamassa viattomien lasten kiitosta ja sanaa, joka leviää Jumalan suusta. Sen korkein huippu kohoaa mentaaliseksi monumentiksi, huippuhienoksi rakennelmaksi, joka on korkealla ihmiskätten työn yläpuolella ja jota ihmiset ovat tehneet vieläpä sydämestään, antamalla aineelliselle henkisen merkityksen — nopeuden, kauneuden ja hyvyyden teot. Mielestäni tämä kirkko on se rakennus maan päällä, joka on eniten uhrautuvaisuuden, toivon ja uskon esikuva, rakkaus, jossa pilkahtaa taivaan loisto.


“Choose Ye”

 Message from Mary Baker Eddy on the occasion of the Dedication of the Extension of The Mother Church of Christ, Scientist, June 10, 1906 

My Beloved Brethren: — The divine might of Truth demands well-doing in order to demonstrate truth, and this not alone in accord with human desire but with spiritual power. St. John writes: “Blessed are they that do His commandments, that they may have right to the tree of life, and may enter in through the gates into the city.” The sear leaves of faith without works, scattered abroad in Zion’s waste places, appeal to reformers, “Show me thy faith by thy works.”

Christian Science is not a dweller apart in royal solitude; it is not a law of matter, nor a transcendentalism that heals only the sick. This Science is a law of divine Mind, a persuasive animus, an unerring impetus, an ever-present help. Its presence is felt, for it acts and acts wisely, always unfolding the highway of hope, faith, understanding. It is the higher criticism, the higher hope; and its effect on man is mainly this — that the good which has come into his life, examination compels him to think genuine, whoever did it. A Christian Scientist verifies his calling. Choose ye! 

When, by losing his faith in matter and sin, one finds the spirit of Truth, then he practises the Golden Rule spontaneously; and obedience to this rule spiritualizes man, for the world’s nolens volens cannot enthrall it. Lust, dishonesty, sin, disable the student; they preclude the practice or efficient teaching of Christian Science, the truth of man’s being. The Scripture reads: “He that taketh not his cross, and followeth after me, is not worthy of me.” On this basis, how many are following the Way-shower? We follow Truth only as we follow truly, meekly, patiently, spiritually, blessing saint and sinner with the leaven of divine Love which woman has put into Christendom and medicine.

A genuine Christian Scientist loves Protestant and Catholic, D.D. and M.D., — loves all who love God, good; and he loves his enemies. It will be found that, instead of opposing, such an individual subserves the interests of both medical faculty and Christianity, and they thrive together, learning that Mind-power is good will towards men. Thus unfolding the true metal in character, the iron in human nature rusts away; honesty and justice characterize the seeker and finder of Christian Science. The pride of place or power is the prince of this world that hath nothing in Christ. Our great Master said: “Except ye . . . become as little children, ye shall not enter into the kingdom of heaven,” — the reign of righteousness, the glory of good, healing the sick and saving the sinner. The height of my hope must remain. Glory be to Thee, Thou God most high and nigh.

Whatever is not divinely natural and demonstrably true, in ethics, philosophy, or religion, is not of God but originates in the minds of mortals. It is the Adam-dream according to the Scriptural allegory, in which man is supposed to start from dust and woman to be the outcome of man’s rib, — marriage synonymous with legalized lust, and the offspring of sense the murderers of their brothers!

Wholly apart from this mortal dream, this illusion and delusion of sense, Christian Science comes to reveal man as God’s image, His idea, coexistent with Him — God giving all and man having all that God gives. Whence, then, came the creation of matter, sin, and death, mortal pride and power, prestige or privilege? The First Commandment of the Hebrew Decalogue, “Thou shalt have no other gods before me,” and the Golden Rule are the all-in-all of Christian Science. They are the spiritual idealism and realism which, when realized, constitute a Christian Scientist, heal the sick, reform the sinner, and rob the grave of its victory. The spiritual understanding which demonstrates Christian Science, enables the devout Scientist to worship, not an unknown God, but Him whom, understanding even in part, he continues to love more and to serve better. Beloved, I am not with you in propria persona at this memorable dedication and communion season, but I am with you “in spirit and in truth,” lovingly thanking your generosity and fidelity, and saying virtually what the prophet said: Continue to choose whom ye will serve.

Forgetting the Golden Rule and indulging sin, men cannot serve God; they cannot demonstrate the omnipotence of divine Mind that heals the sick and the sinner. Human will may mesmerize and mislead man; divine wisdom, never. Indulging deceit is like the defendant arguing for the plaintiff in favor of a decision which the defendant knows will be turned against himself. 

We cannot serve two masters. Do we love God supremely? Are we honest, just, faithful? Are we true to ourselves? “God is not mocked: for whatsoever a man soweth, that shall he also reap.” To abide in our unselfed better self is to be done forever with the sins of the flesh, the wrongs of human life, the tempter and temptation, the smile and deceit of damnation. When we have overcome sin in all its forms, men may revile us and despitefully use us, and we shall rejoice, “for great is [our] reward in heaven.” 

You have dexterously and wisely provided for The Mother Church of Christ, Scientist, a magnificent temple wherein to enter and pray. Greatly impressed and encouraged thereby, deeply do I thank you for this proof of your progress, unity, and love. The modest edifice of The Mother Church of Christ, Scientist, began with the cross; its excelsior extension is the crown. The room of your Leader remains in the beginning of this edifice, evidencing the praise of babes and the word which proceedeth out of the mouth of God. Its crowning ultimate rises to a mental monument, a superstructure high above the work of men’s hands, even the outcome of their hearts, giving to the material a spiritual significance — the speed, beauty, and achievements of goodness. Methinks this church is the one edifice on earth which most prefigures self-abnegation, hope, faith; love catching a glimpse of glory.


© 2014 The Christian Science Board of Directors
Uusintapainos Kristillisen Tieteen johtokunnan luvalla. Tätä artikkelia voi jakaa maksutta enintään 100 kappaletta, ellei siihen tehdä muutoksia. Luvan saamiseksi muuhun käyttöön ota yhteyttä sähköpostitse (englanniksi) osoitteeseen copyright@csps.com.

Raamatunkohdat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raamatunkäännöksestä. 
© 1992, Kirkon keskusrahasto.
Painopaikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1992.

Viestimen tehtävä

Vuonna 1903 Mary Baker Eddy perusti The Herald of Christian Science’in (Kristillisen Tieteen Viestimen). Sen tarkoitus on: “julistaa Totuuden maailmanlaajuista toimivuutta ja saatavuutta”. Eräässä sanakirjassa ”herald” määritellään ”airueksi – viestinviejäksi, joka on etukäteen lähetetty ilmoittamaan siitä, mitä on tuleva”. Tämä antaa erityisen merkityksen Herald-nimelle ja lisäksi viittaa velvollisuuteemme, meidän jokaisen velvollisuuteen, pitää huolta siitä, että Heraldimme täyttävät luotettavasti tehtävänsä, tehtävänsä, joka on erottamaton Kristuksesta ja jonka Jeesus ensimmäisenä ilmoitti (Mark. 16:15): ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.”

Mary Sands Lee, Christian Science Sentinel, July 7, 1956

Lue lisää Heraldista ja sen tehtävästä.